SUSTAINABILITY

MUODIKKUUS MAKSAA? ALLE 30€ ASU, JOKA KERÄSI KAIKKI KEHUT

Muodikkuus maksaa? Tässä on väite joka tuntuu olevan aivan liian juurtunut ihmisten mieleen ja jonka tahdon ehdottomasti kumota teksteilläni. Tämän kuvauspäivän aikana sain vuolaasti kehuja asustani – vaan olisittepa nähneet ne ilmeet, kun kerroin kokonaisuuden koostuvan suurimmaksi osaksi kirpputorilöydöistä (mun parhaat kirppisvinkit täälä)! Tarkalleen ottaen mekko maksoi Uffin tasarahapäivillä 3 euroa – eikun olkatoppaukset irti ja Sandin vyö (joka kirpputorilöytö 10€ sekin) ympärille, niin vola! Ihana kesälook taattu. Myös korvakorut löysin kirpputorilta (2€!!) ja kengät ovat ikuisuuden vanha alelöytö (muistaakseni 15€?). Kalevalan kaulakorun perin rakkaalta sukulaiselta ja loput asusteet on saatu blogiuran aikana. Jos olisin etukäteen tajunnut, miten paljon kehuja asu kerää ja että siitä voisi kirjoittaa erikseen oman postauksensa, olisin laittanut myös loput asusteet kirppislöytöjä, sillä tiedän toki, ettei kaikilla ole työetuna ilmaisia asusteita. Mielestäni asu pärjäisi kuitenkin myös ilman aurinkolaseja ja laukkua, joten päätin olevan ihan reilua sanoa, että kokonaisuus on hinnaltaan alle 30 euroa. Juuri tämän takia jaksan hämmästellä, kun ihmiset sanovat, ettei heillä ole varaa toteuttaa itseään vaatteillaan. Opiskelijana ravasin kirpputoreilla minkä kerkesin, ja asuni keräsivät silti jatkuvasti kehuja ja kyselyitä. Mielestäni tyylikkyys on lisäksi suurelta osin kiinni kantajastaan. Vaikka laittaisin kaikista kalleimmat vaatteet päälleni päivänä, jolloin hiukseni ovat likaiset, naama pesemättä ja askel raskas, en usko, että monikaan ajattelisi asun olevan turhan arvokas. Kun taas panostan siihen, että näytän siistille ja kävelen itsevarmasti, kerää asunikin usein enemmän huomiota. Mitä mietteitä tämä teissä herättää?

Ps. Huomasitteko muuten, että tämän postauksen koko asukokonaisuus oli secondhandia (kenkiä myöten) – pretty cool huh?

Pics: Roosa Mononen <3

HELSINGIN PARHAAT KIRPPUTORIT KESKUSTAN TUNTUMASSA

Helsingin parhaat kirpputorit – mitkä ne ovat ja mistä ne löytää? Ihanaa sunnuntaita aka. Täydellistä kirppistely-päivää kaikille!! (Oikeastaan maanantai ja tiistai ovat suosikkejani käydä aamuisin, sillä pöydissä on paljon uutta ja paikalla on rauhallisempaa, mutta ymmärrän ettei kaikilla ole mahdollisuutta käydä milloin lystää). Jotta jokainen Helsingissä vieraileva tietäisi, missä seconhand-ostoksensa tehdä, päätin listata teille yhteen postaukseen suosikki-kirpputorini! Ne ketkä eivät vielä tienneet ostan lähes kaikki vaatteeni käytettyinä – ja aina kun vaatteideni alkuperää kysytään seuraa perässä syvä huokaus ”AH siis missä ihmeessä sä oikein käyt kirppistelemässä!?” Tässä postauksessa kerron teille kaikki salaiset paikkani! Ps. Tämänkin postauksen asu ja kuvat ovat kaikki Relovesta <3

Relove Freda (Fredrikinkatu 25) & Töölö (Sandelsinkatu 6) – Paljon uutta ja laadukkaita merkkejä sopuhinnoin.

Nämä kaksi liikettä ovat suurimpia syitä siihen, miksei minun tarvitse enää ostaa vaatteita uutena! Reloven liikkeistä olen tuskin koskaan lähtenyt kädet tyhjinä ja siksi olenkin tietoisesti koittanut harventaa käyntejäni, kun lompakko ei meinannut enää antaa periksi… Niistä löydät paljon uutta, merkkivaatteita ja priimakuntoista vintagea. Kummankin myymälän ohessa ovat myös kahvilat joissa viihdyt takuulla (tsekatkaa niiden astiastot kun käytte, haastattelin jo paikan omistajaa, että mistä ihmeestä voin kotiuttaa itselleni samanlaiset..)! ja Fredan uusi terassi on kyllä jokaisen Instagrammaajan unelma – sinne talutin tällä viikolla myös ystäväni, joka tahtoi tehdä hommia jossakin inspiroivassa ympäristössä!

UFF Bulevardi (Bulevardi 30) – Vintage-helmiä ja tasarahapäivät.

Tämä UFF on ehdoton suosikkini, sillä sen valikoima on kokonaan vintagea (siis sielä on erillinen rekki Marimekon helmillekin!) Ja jokainen Uff-fani tietää mistä on kyse, kun sanon tasarahapäivien olevan suosikkini. Silloin käyn kotiuttamassa vintage-helmiä 5-1€ hinnoin. Uffin tuotot menevät lisäksi hyväntekeväisyyteen, eli sielä ei myöskään haittaa shoppailla normaali-hintaisia tuotteita. Tästä Uffista olen kotiuttanut kesämekkoja, teepaitoja, takin, hameen… ja shoppailuseurani on lähes poikkeuksetta löytänyt itselleen myös jotakin uutta (ainakin urheiluvaate-valikoimaansa)! Vaikkeivat Uffit aiemmin olisi napanneet sinun kohdallasi, niin tämän suosittelen silti katsastamaan.

Kampin Kirpputori (Runeberginkatu 8) – Kaikista alhaisin hintataso ja yllättäviä löytöjä.

Itsehinnoittelu-kirppisten parhaita puolia on hintataso. Kampin kirpputorilla tuntuu usein, että jengi tahtoo vain vaatteistaan eroon nopeasti – ja se näkyy hinnoissa. Viime käynnilläni lähdin kädet täynnä upeita löytöjä joiden yhteishinta oli 20€ (todella alhaista Helsingissä). Vaatteiden tyyli vaihtelee viikottain ja tänne saa tuoda myös esineitä, joten mitä useammin tulee piipahdettua sitä todennäköisemmin tekee hitti-löytöjä!

Brandsecondhand Helsinki (Ruoholahdenkatu 10) – Nimensä mukaisesti merkkivaatteita (etenkin urheilubrändeiltä)

Täällä olen pyörähtänyt vasta muutaman kerran, mutta pidän tätä paikkaa ehdottomasti mainitsemisen arvoisena kaikille urheiluvaatemerkki-faneille. Hyllyt olivat täynnä Niken ja Adidaksen kenkiä ja rekeissä roikkui vaatteita toinen toistaan coolimmilta brändeiltä. Pöytiä on melko vähän, joten riippuu paljon viikosta, millaisia löytöjä tekee (käy siis usein jos kykenet). Hox siis jos liikut Kampin kulmilla!

Saitteko tästä mitään irti? Voisin tehdä myös jatko-osan parhaisiin kirppistely-vinkkeihini, eli miten sielä kirpputorilla sitten tekee ne parhaat löydöt, jos teitä kiinnostaa! Jutellaan pian xx

Pics: Joanna Suomalainen

DO I DO ENOUGH FOR THE PLANET?

Trigger-varoitus! Jos tämä aihe herättää sinussa vahvoja tunteita, kirjoitathan kommenttisi harkiten tai suljet tämän sivun (netin hienoja puolia- ei tarvitse lukea sisältöä joka ei vastaa omia arvoja). Kyseessä omat mielipiteeni.

Halutessani kirjoittaa ympäristöasioista en ehkä täysin ymmärtänyt miten huteralle maaperälle sitä astuinkaan. Olisi niin paljon helpompaa olla puhumatta tästä aiheesta ollenkaan ja välttää kaikki tähän liittyvä huutelu, mutta selkeästi vedin itseni jo suohon eilisellä Instagram-päivitykselläni. Olin siis noin. 10 000-15 000 muun suomalaisen kanssa marssimassa Suomen suurimmassa ilmastomielenosoituksessa kello kahdesta eteenpäin. Osallistuin kolmen ystävän ja kylttien kanssa. Päivä oli minulle valtavan merkityksellinen. Itkin, nauroin ja pääsin jopa juttelemaan oman eduskuntavaaliehdokkaani kanssa. Mahtavan päivän päätteeksi laitoin kuvan, jossa jaoin ajatuksiani päivän marssista toiveenani inspiroida yhä useampaa aiheen saralla. Aamulla heräsin kommenttiin ”tekopyhyydestäni” ja siitä miten ”menin vain poseeraamaan kyltin kanssa instagramia varten” enkä täten ”voi olla kenenkään esikuva”. Ajattelin, etten tahtoisi herättää someissani näin voimakkaita tunteita, sillä olen todella herkkä muiden ihmisten energioille. Kuitenkin muistin, että sain paljon negatiivista myös ensimmäiseen blogiini, vaikken kertonut sielä lainkaan mielipiteitäni (milloin olin niin hoikka että sain muut tuntemaan itsensä norsuiksi ja milloin kulmakarvani lihottivat minua…) joten miksen mieluummin ottaisi vastaan sitten haukkuja siitä, että puhun itselleni (ja maailmalle) tärkeästä aiheesta? Siispä, marssin minussa eilen herättämiä aatoksia aiheesta:

Minulle ilmastoasiat ovat olleet jatkuvasti mielessä vuosia. Ahdistuin maapallon tilanteesta jo 14-vuotiaana . Revin töpseleitä seinästä ja sammuttelin valoja pakkomielteisesti. Vannoin etten koskaan ajaisi autoa ja kieltäydyin syömästä punaista lihaa. Myöhemmin tulivat kangaskassit, kasvisruokavalio, kirppiskierrokset ja muiden valaiseminen. Etenin sellaiseen pisteeseen, jossa aiheutin perheessäni jatkuvia kinoja, sillä en voinut sietää muiden elämäntapoja ja tein mielipiteeni kuuluvaksi. Painostin ihmisiä katsomaan Cowspiracya ja muita vastaavia dokkareita. Koulussa luennoin useammalle luokalle ilmastonmuutoksesta vielä lukioiässäkin ja lähes jokainen esseeni otti kantaa tähän aiheeseen. Usein seurauksena oli luokan hiljaisuus ja opettajan kehut – välillä esseitäni jaettiin jopa ääneen luokassa. Muistan erään opettajistani tulleen kysymään oliko esseeni totta, sillä en ”näyttänyt ihmiselle joka ajattelisi niin”. Se oli ensimmäisiä hetkiä jolloin ymmärsin, että minusta saatettaisiin tehdä johtopäätöksiä pelkän ulkonäköni takia. Tuntui todella pahalle kuulla, että minua ei välttämättä otettaisi yhtä tosissaan sillä en ”näyttänyt ihmiselle joka kannattaisi näitä asioita”. Mietin pitkän aikaa, ja välillä edelleen, oliko minulla oikeutta ottaa kantaa ilmastonmuutokseen.

Mitä tulee tämän päivän kommentoijaan, en aio sanoa pahaa sanaa ihmisestä, joka seisoo omien arvojensa takana. Harmikseni vain totesin, miten epämotivoivaa tämän päivän aktivismi on. Enää ei tunnu riittävän, että provosoidutaan omia kantoja vastustavista mielipiteistä, vaan nyt on painettava alas jo samanmielisiä, jotta voisi korottaa itsensä jollekin korkeammalle kukkulalle. Not cool, eikä auta ketään. Tällainen ”kaikki tai ei mitään” asenne on todella ongelmallinen. On äärimmäisen luotaantyöntävää kertoa ihmisille, ettei heidän tekonsa ilmaston eteen riitä. Juuri tämä on se asenne joka saa monet ajattelemaan, että heidän on turha edes yrittää. Emme voi olettaa ihmisten olevan valmiita asumaan pimeässä huoneessa syöden vain suomalaisia kasviksia ja säilyttävän mielenterveytensä – on hyväksyttävä myös epätäydellinen eläminen ja keskeneräisyys. Keskustelu kuvani alla päättyi siihen, kun estin kyseisen henkilön, sillä hän alkoi laskea seuraajieni päästöjä näiden Instagram-tilien perusteella. En hyväksy vihapuhetta missään muodossa, en varsinkaan omassa alustassani jossa minulla on se mahdollista estää – etenkään, kun se kohdistuu seuraajiini jotka ovat tulleet paikalle inspiroitumaan ja oppimaan.

Koitan hyödyntää alustaani ja yleisöäni parhaani mukaan. Minusta on mahdotonta käsittää, että on täysin ok elää miten tahtoo niin kauan kun ei sano mitään, mutta jos avoimesti kertoo tekevänsä parhaansa ja pitävänsä ympäristöä tärkeänä ei tämän yksilön paras enää riitäkään. Tiedän useamman todella ison bloggaajan jotka eivät tahdo kanavissaan puhua ilmastonmuutoksesta, sillä eivät yksinkertaisesti tahdo itseään haukuttavan ”tekopyhiksi ämmiksi” – eikä kenenkään pitäisikään sietää sellaista! Mielestäni olisi vain tärkeää nähdä mikä ristiriita siinä on, ettei parhaansa tekevä ihminen saa kertoa sitä ääneen, vaan silloin tartutaan jokaiseen asiaan jonka tämä voisi tehdä paremmin. Etenkin tunnettujen ihmisten mollaaminen aiheesta saa heidät yleensä hiljentymään – näin monet kymmenet tuhannet ihmiset jäävät ilman tärkeää tietoa. Monesti olen myös miettinyt, pitäisikö minun lopettaa bloggaaminen kokonaan voidakseni seistä tosissani arvojeni takana? Olisivatko kantani hyväksyttävämpiä ilman rakasta harrastustani, joka saattaa inspiroida jonkun ostopäätöksiä? Kenties.

Mielestäni on todella tärkeää kannustaa toinen toisiamme positiivisesti, vinkata ystäville kestävämmistä valinnoista ja osoittaa mieltämme tarpeen vaatiessa. Itse lainaan ystävilleni vaatteita, ostan omani pääasiassa kirpputorilta, kierrätän, käytän julkisia tai kävelen, vien mukanani kestokassia ja kestokuppia, en ota hedelmille pussia kaupassa ollenkaan, lahjoitan luonnonsuojelujärjestöille, allekirjoitan vetoomuksia, jaan tietoa ja kannustan muita heidän valinnoissaan. En koe olevani mitenkään parempi kuin kukaan muukaan, mutta tiedän tekeväni parhaani ja se on minulle itselleni todella tärkeää. Mitä enemmän syyllistetään toisia näiden valinnoista, sitä enemmän ajatus siitä että ”ei ole järkeä edes yrittää kun ei siitä ole mitään hyötyä” kasvaa. Asia ei ole mitenkään näin mustavalkoinen vaan jokainen teko on merkityksellinen, sillä jokainen pienikin teko lisää vettä siihen puroon joka lopulta toivottavasti synnyttää virran joka antaa monelle eliölajille (ja ihmisille) hieman enemmän elinaikaa tällä maapallolla. Tiedän, ettei esimerkiksi Hesari tavoita enää nuoria entiseen tapaan ja siksi koen meidän vaikuttajien roolin kasvaneen tässäkin asiassa. On tuotava esille tärkeitä faktoja, joita nuoret eivät välttämättä muuten saisi käsiinsä. Kehumalla ja kannustamalla toisiamme myös motivaatio toimia kasvaa. Rakastan katsoa vinkkivideoita aiheesta Youtubesta ja lukea tekstejä blogeista – näin löydän paljon uutta arkeeni ja inspiroidun entisestään. Tästä siinä on kyse, kannustamisesta muutokseen positiivisen kautta!

Opin jatkuvasti uutta, kehityn ja kasvan. Tiedän etten ole täydellinen, eikä se olekaan välttämättä edes suunta johon pyrin. Tavoitteenani on olla itselleni riittävä ja siihenkin on kulutusasioissa vielä matkaa. Niinkuin edellisessä postauksessani jo ilmaisin – tarvitaan myös lisää tekoja päätäntätasolla niin, että liikumme maana oikeaan suuntaan. Kukaan ei voi tehdä yksilönä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotain. Toivoisin että tulevaisuuden poliittinen päätöksenteko ohjaisi meitä siihen suuntaan, ettei yksilölle jäisi itselleen niin paljoa stressiä ja painetta kulutuspäätöstensä seurauksista.

Summa summarum: Koen että jokaisen ihmisen on tehtävä voitavansa – Nyt tarvitaan paljon ihmisiä tekemään parhaansa. Kellään ei ole oikeutta haukkua toisia näiden valinnoista vaan tulee keskittyä siihen, mitä voi itse tehdä inspiroidakseen muita. Kuten moni on minulle ahdistuksissani tokaissut: et voi yksin muuttaa koko maailmaa. En voikaan, mutta yhdessä voimme tehdä paljon – siksi mitä useampi ihminen puhuu tästä aiheesta ja seisoo arvojensa takana, sitä parempi. Mukavaa iltaa jokaiselle xx

Pics: Joanna Suomalainen (kuvien asu lainattu ja kirppistelty, joten alkuperiä ei tiedossa)

THE BIGGEST THING YOU CAN DO FOR GLOBAL WARMING (&IT ONLY TAKES 9 MINUTES)

(Kyseessä omat mielipiteeni aiheesta)

Vaalit ovat aivan nurkan takana, tarkalleen ennakkoäänestys alkaa huomenna. Tuntuu, että politiikan ja viestinnän opiskelijana minun on aivan pakko ottaa kantaa tähän aiheeseen sillä tahdon kannustaa meistä jokaikistä äänestämään. Vaikka tuntuisi, ettei politiikka ole sun juttu tai et siitä paljoa ymmärrä toivon, ettet ihan vielä luovuta tämän postauksen suhteen nimittäin kyseessä on todella tärkeä päätös niin sulle, sun tulevaisuudelle, Suomelle kuin meidän ilmastollekin. Jäin kuukausi sitten tuijottamaan luennoitsijaa suu auki tämän kertoessa Suomen ilmastopolitiikasta. En tiennyt tahdoinko huutaa vaiko itkeä. Toivottavasti osaan sanoittaa hänen kertomansa selkeällä suomenkielellä teille. Se menisi jotenkin näin: Suomen puolueita muodostaessa ilmastonmuutoksesta ei ollut vielä mitään puhetta, joten sen torjuminen ei kuulunut niiden edistämiin asioihin. Tämän johdosta ilmastonmuutos jakaa puolueita kahtia sisältä, sillä niiden jäsenten mielipiteet eroavat niin vahvasti toisistaan. Jotta puolueet voisivat siirtää huomion pois erimielisyyksistään, he sanovat, että ”päätökset tulisi tehdä EU:n tasolla”, eikä Suomessa puolueiden toimesta. Nyt tulee kuitenkin se tärkein: Euroopan Unioni EI VOI tehdä ilmastonmuutosta hillitseviä päätöksiä vielä monenmoniin vuosiin, sillä EU:lla ei ole oikeutta puuttua esimerkiksi jäsenmaiden energiapolitiikkaan. Summa summarum: Ilmastonmuutosta hillitsevät päätökset on tehtävä jäsenmaiden sisällä. Suomen on päätettävä omasta ilmastonmuutoksen hillitsemisestään. Päättäjien on puhuttava ilmastonmuutoksesta, sekä Suomen osuudesta siinä ja tehtävä ratkaisuja Suomen yleisessä kannassa asiaan. Itse toivoisin Suomen näyttävän esimerkkiä muille maille toiminnallaan, ja lisäävän tarpeellisia veroja ja antavan tarpeellisia lisiä tukeakseen tiettyjä, kestäviä, valintoja. Esimerkiksi yksi konkreettinen haaveeni olisi, että kauppakeskusten tulisi kierrättää muovijätteensä (valitettavasti monissa kauppakeskuksissa kauppojen sisällä syntyy kiloja muovista pakkausjätettä päivässä mutta työntekijöillä ei ole laisinkaan muovinkierrätys-mahdollisuutta – tuntuu varmasti läpsylle naamaan niille yksilöille jotka tekevät itse kaikkensa oman muovinsa vähentämiseksi, kun toisaalla Suomessa sitä dumpataan kiloja sekajätteeseen…)

On erityisen tärkeää, että etenkin nuoret äänestävät, nythän on kyse meidän tulevaisuudestamme! Ihana @aurorabinder sanoi todella hyvin kantaaottavassa storyssaan ”Ei haittaa, vaikka politiikka ei sulle ole tuttua, mutta on tosi tärkeää tiedostaa, että äänestämättä jättäminen on suoraan vihapuhetta jakavien taskuun!”. Niinhän se on. Viime eduskuntavaaleissa Perussuomalaiset saivat toiseksi eniten ääniä. Tänä vuonna toivoisin hieman eri tilannetta. Minulle ei ole merkitystä onko sinulle tärkeintä ilmastonmuutos, vanhempainvapaat, tasa-arvo vai kenties halvat julkiset kulkuvälineet kunhan sinä menet vaalipaikalle ja äänestät omien arvojesi mukaisesti! Jos et vielä tiedä ehdokastasi saat hyvän suunnanannon helpolla ja nopeasti esim tästä: vaalikone. Kannattaa myös tsekata puolueen yhteiset kannat, sillä valitettavasti yhden edustajan oma mielipide ei tarkoita, että asiaa edistettäisiin eduskunnassa (yksittäisten kansanedustajien tekemistä lakialoitteista vain 0,1% menee läpi, mutta puolueen yhdessä ajamista asioista tehdään konkreettista edistystä).

Vaalitestien mukaan oma unelmieni eduskunta koostuisi pääasiassa vihreistä, vasemmistolaisista ja feministeistä ja tiedän sen kyllä osuneen naulan kantaan. Se, mitkä puolueet ajavat sun asioita on sun juttu, mutta itse tiedän antavani ääneni ilmasto edellä, sillä koen sen näiden vaalien tärkeimmäksi teemaksi jatkuvasti pahenevan ilmastokriisin takia ja tahdon asioihin päätäntätasolla konkreettista muutosta. Ja pian. Liian harva nuori äänestää ja tällöin lopullinen päätös siitä, miten Suomen varoja jaetaan kaatuu vanhemmalle ikäpolvelle. Mä puhun nyt JUURI SULLE. on hölmöä ajatella, että tällaiset asiat koskee muita muttei itseään´. Niin mäkin joskus nuorena ajattelin, mutta onneksi en ajattele enää. Vitsit miten siistiä on oikeesti vaikuttaa konkreettisesti Suomen päätöksentekoon! Näiden vaalien jälkeen aion äänestää Euroopan Parlamentin vaaleissa siitä, ketkä Suomea EU:ssa edustavat. Ja huh kun on ollut antoisaa jutella ystävien kanssa heidän ehdokkaistaan ja siitä, millaisia asioita kukin tahtoo edistää ja kannattaa. Suosittelen ottamaan puheenaiheeksi – siinä oppii niin paljon uutta toisesta ja toivottavasti toinen oppii myös sun kannoistasi lisää. Avarretaan yhdessä toistemme näkökenttiä ja jaetaan hyvää, koskaan ei voi tietää liikaa tai oppia liian paljoa uutta xx

Lyhyesti ja ytimekkäästi: ennakkovaalit alkavat huomenna, jos olet yli 18 vuotta, ÄÄNESTÄ!

Ennakkoäänestys on 3-9.4 ja vaalipäivä 14.4!

Muista äänestää, meidän kaikkien takia <3 Jos olet äänestämässä ensikertaa, lue miten ja missä vaikkapa tästä!

Pics: @LiisaKivi

Vieritä ylös