Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

KEVÄÄN 2020 SUURIN TRENDI

Kevään 2020 suurimmaksi trendiksi on nousemassa utility-tyyli. Reisitaskut, cargo-housut, maiharit, armeijan vihreä, beige ja navy blue… Ryhdikkäät hartiat ja käytännöllisyys edellä. Mitä enemmän katutyylikuvia olen selaillut, sitä enemmän harmittaa, että nuorempana luovuin armeija-tyylisistä vaatteistani. Mielessäni oli silloin ajatus siitä, etten enää koskaan pistäisi niitä päälleni. Vähän kuten en laittaisi päälleni leveälahkeisia housuja, vaaleanpunaista tai pinnejä. Niinpä niin. Kaikki asiat tulevat takaisin, mutta onneksi kirpparien rekit ovat pullollaan juuri näitä juttuja! Sieltä siis etsimään x

Pics: Joanna Suomalainen

USKOMUKSISTA

Kuuntelin kotiin kävellessäni Oprahin podcastia ja siinä sanottiin jotain todella fiksua. Se mitä itsestäsi ajattelet, seuraa sinua. Olen huomannut tämän omassa elämässäni kerta toisensa jälkeen. Kun ajattelen negatiivisia asioita, saan negatiivisia asioita. Kun haukun itseäni, koen itseni huonoksi. Huonoista ajatuksista syntyy itseään ruokkiva kehä aivan huomaamatta. Mutta onneksi; niin syntyy hyvistäkin. Kun kannustan itseäni ja kehun toisia ympärilläni, tunnen myös oman oloni paremmaksi ja kerään ympärilleni parempaa energiaa.

Aamulla tulin toimistolle, laitoin kofeiinittoman kahvin tippumaan ja levitin Women In Business kortit pöydälle. Intuitiolla ja vasemmalla kädellä nappasin siitä yhden. Kortissa luki: ”You will succeed. This is your baby. Nobody is able to do it the way you can.” Ensimmäinen ajatukseni oli: Niinpä. Minä tulen menestymään. Minä olen ainutlaatuinen ja taitava. Tottakai unelmieni täytyy käydä toteen. Sitten mieleen pyrki muita ajatuksia, jotka pyyhin pois. Laitoin korttini koko päiväksi koneen viereen, pitääkseni mielentilani oikeana. Mitä enemmän itseeni uskon, sitä todennäköisemmin myös saavutan haaveeni. Tästä tahdon muistuttaa jokaista teistäkin; kun mieli sanoo miksi ihmeessä, sano sinä miksi ihmeessä ei? Meistä jokainen on ainoa laatuaan, eikä siksi kukaan toinen voi tehdä asioita kuin me ne teemme. Tulemme menestymään. Olen siitä varma x

YHTEISÖN TUKI

Tämän vuoden unelmakartalla korostui sana, jonka myös aamulla Lempeys-korttipakasta nostin. Yhteisö. En usko, että minusta olisi koskaan työskentelemään täysin yksin. Osana työporukkaa olen niin paljon parempi journalisti, bloggaaja ja ihminen. Nautin työstäni, inspiroidun, opin ja ymmärrän, kun ympärilläni olevat ihmiset tukevat tekemistäni ja ovat valmiina pallottelemaan ajatuksistani. Välillä pelkkä hyvä energia huoneessa riittää puskemaan minut parhaimmilleni. Toki kirjoitan, editoin ja teen muuta työhöni liittyvää täysin yksin ja itsenäisesti – mutta yksin kotona se ei onnistu.

Luulin pitkään, etten tarvitse yhteisön tukea. Että voin itse olla itseni ainut motivaattorini ja tehdä itsenäistä työtä läppärillä sängyssä. Tämä on sitä aikaa, kun ajattelin vielä, ettei haaveista kannata kertoa ääneen. Sittenpähän näytän muille kun vihdoin kovalla yksinäisellä työlläni onnistun. Jos puhun tavoitteistani niitä pilkataan, ne varastetaan tai minut lytätään. Kukaan ei kuitenkaan kannustaisi minua, jos tietäisi miten korkealle tähtään.

Nyt istun blogitoimistollamme hymyillen. Pallottelin juuri ajatuksia kollegan kanssa, joka motivoi minua sanoillaan ihan valtavasti. Tässä tilassa puhun haaveistani ääneen, eikä niille naureta. Olen puhunut niistä itse asiassa jo vuoden ja saavuttanut pian kaiken sen, mihin olen Suomessa tähdännyt. Minä olen juuri siinä, mistä alkujani haaveilin. Sen lisäksi olen sellaisessa tilassa, jossa minua motivoidaan. Sen sijaan, että minua epäiltäisiin, kuten aiemmin elämässäni, oikeassa ympäristössä minua työnnetään eteenpäin kahta kauheammin. Unelmiini ja minuun uskotaan. Huomaan, että olen tietoisesti ja tiedostamatta viime vuosina ympäröinyt elämäni ihmisillä, jotka ovat jo toteuttaneet haaveensa ja tietävät, että kaikki on mahdollista. Se on taianomaista. Tällaisella ympäristöllä ja tällaisilla ihmisillä tahdon ympäröidä itseni loppuelämäni. Tässä on hyvä ja voimaantunut olo.

Kuvat: Vilma P.

KYLMÄN SÄÄN PELASTAJA

Olen jo vuosia haaveillut pitkästä puffer-takista, mutten ole raaskinut sellaista ostaa. Syynä tähän on tietenkin ollut se, että omistan jo yhden puffer-takin ja ajattelin sen olevan enemmän kuin tarpeeksi. Kun kuitenkin sain pr-lahjana näiden kuvien takin, ymmärsin viimein miksi niin moni ystävistäni omistaa molemmat mallit! Pitkä takki suojaa tuulelta, sen kanssa voi istua bussipysäkillä, eikä sen alle tarvitse pakata kaksia housuja, kuten yleensä teen lyhyen takkini kanssa. Lyhyempi takki puolestaan on lämpimin vaihtoehto, kun asun tahtoo näkyvän. Jos vasta nyt hankkisin talvitakkia, päätyisin pitkään yksilöön, jota suosittelen lämpimästi teillekin. Se on kaiken lisäksi niin helppo heittää yöpuvun päälle, kun kauramaito on loppu ja pitää kipaista aamulla kauppaan.

OUTFIT:
COAT – Reserved*
PANTS – Secondhand
SWEATER – DIY
Shoes – Mango
Beanie – Zara

Pics: Joanna Suomalainen

Tilaa ilmoitukset uusista Shades of Scandi blogijulkaisuista suoraan sähköpostiisi. 

Vieritä ylös