2ND HAND

HAIKARAHOUSUISSA

Ihastun yleensä niihin kaikista hulluimpiin juttuihin, joita vaan löydän. Nämä haikarahousut eivät tietenkään olleet mikään poikkeus – ne oli pakko saada. Kotiutin ne nopeasti (kuten koko muunkin lookin) kirpputorilta. Sitten seurasi se loputon pähkäily; minkä ihmeen kanssa ne voisi pukea. Koen usein mustat asukokonaisuudet tylsiksi ja kotoisin olo on lookissa, josta löytyy jotain erikoisempaa (niinkuin haikarat housuissa eivät olisi jo tarpeeksi…). Sitten keksin: jos ne yhdistää mustaan yläosaan luo asu illuusion jumpsuitista (tämä ilmeisesti onnistui aika hyvin, sillä Roosa luuli minulla olevan jumpsuit, kunnes kuvatessa paita pääsi livahtamaan ulos housuista haha). Välillä toimivien asujen keksiminen vaatii paljonkin luovuutta ja toisinaan taas päässä pyörii loputtomasti ideoita kaikesta, mitä tahtoisin laittaa päälle. Se kai pukeutumisessa niin viehättääkin – itsensä haastaminen uusilla asukokonaisuuksilla ja loputtomat vaihtoehdot. Haastetta löytyy etenkin, kun kokoelmassani on yhä enemmän printtejä ja värejä, sekä ylä- että alaosissa, mutta se kai tekee tästä vielä hauskempaa. Millaisista vaatteista te pidätte? x

Pics: Roosa Mononen <3

MISTÄ TIETÄÄ, ETTÄ ELÄMÄSSÄ MENEE HYVIN?

Mistä johtuu se ihmiselle ah niin luontainen ajattelutapa, jossa kaiken menneen hyvän huomaa vasta kun menee huonosti? Entä mistä tietää, että elämässä menee hyvin juuri nyt – mikä sen määrittää? Olen koittanut jatkuvasti kehittää ajatteluani siihen suuntaan, että huomaisin hyvän elämäntilanteen jo itse siinä hetkessä, kun sitä elän. Viimeviikolla sain yllätyksekseni ison herätyksen siihen, että itseasiassa juuri nyt eletään sellaista todella hyvää elämänvaihetta. Mistäkö sen huomasin? No siitä että murehdin sellaisista asioista, joista murehtimiseen ei ennen ole ollut pienintäkään mahdollisuutta kaiken pääni metelin seassa. Kun on kauan kantanut valtavaa huolta terveydestään ja jaksamisestaan, ei ole ollut aikaa eikä voimia huolehtia mistään muusta. Kaikki energia on ohjautunut siihen tärkeimpään – päivästä selviämiseen. Yleensä huolehtiessa huoli ja stressi valtaavat koko mielen, eikä muulle ole oikein tilaa. Siksi ilahduin huomatessani, että uudet huolenaiheeni onnistuivat jo naurattamaan minua hetken päästä – siis mistä lähdin mulla on ollut mahdollisuus huolehtia tällaisesta? Ihan mahtavaa! Tuntui aivan ihanan etuoikeutetulle pystyä esimerkiksi syynäämään omaa naamatauluaan peilin edessä ihan tosissaan tai miettimään, mitä jokin tekstiviesti merkitsi. Kullakin on oma kuormittava lastinsa, enkä tahdo vähätellä kenenkään ongelmia mitenkään. Avain lienee kuitenkin siinä, että huomaa milloin se suurin huolenaihe siirtyy taka-alalle, eikä jää huolehtivaan mielentilaan vellomaan. Kun mietin vastausta otsikon esittämään kysymykseen tulin siihen lopputulokseen, että yksi selkeä merkki siitä, että elämässä menee hyvin, on se, että huolenaiheet ovat sellaisia, joita ennen pidit mitättöminä. Ihmiselle on luontaista huolehtia, joten on turha odottaa elämäntilannetta, jossa ei olisi minkäänlaista stressiä – sen sijaan huomio tulisi kiinnittää stressin aiheisiin ja nähdä, ovatko ne sittenkään niin suuria, verrattuna aiempiin huoliisi? Tässä tilanteessa ja näine huolineni, mulla menee aika hyvin – miten sulla? Aurinkoista sunnuntaita ihanat xx

OUTFIT:

Shirt, shorts – 2ndhand
Blazer, shades – Ginatricot*
Shoes, bag – Mango

*Gifted

Pics: Roosa Mononen <3

MITEN PALJON ELÄINKUOSIA ON LIIKAA? KOLME ELÄINPRINTTIÄ YHDESSÄ ASUSSA

Miten paljon eläinkuosia on liikaa? Tämä kysymys kävi mielessäni, kun viimeviikolla löysin itseni tallaamasta Helsingin katuja päälläni kolme eläinprinttiä yhdessä asussa. Olimme juuri käyneet kuvaamassa Bulevardilla, ja takaisin toimistoa kohden kävellessämme saimme idean kuvata toiset asut samalla reissulla; vaatteista, joita laukuistamme löytyi. Sillä sama printti kahdessa eri koossa yhdessä asussa on jo pitkän aikaa sitten todettu hitiksi, ajattelin heti jumpsuitin teepaitani päälle vedettyäni, että minun täytyy lainata Roosan hiuspantaa lookin täydentämiseksi. Leopardi ja leopardi yhdessä eri kooissa todellakin toimii (samoin kun vaikkapa eri paksuiset raidat tai erikokoiset pallot)! En edes ajatellut laukkuani sen enempää, kunnes Roosa huomautti detail-kuvia ottaessaan, miten nämä eläinprintit sopivat toisiinsa – totta tosiaan, laukkuhan on käärmeennahka-kuvioitu! Siispä kysymys kuuluukin – mikä teidän mielestänne on liikaa eläinkuosia?

Ps. Mikä teki näistä kuvauksista erityisen hauskat, oli se, että Roosa inspiroitui myös itse yhdistämään seuraavaan asuunsa kaksi leopardikuosia – pitäkää siis silmät auki myös Roosan versiolle! xx

Pics: Roosa Mononen

MUODIKKUUS MAKSAA? ALLE 30€ ASU, JOKA KERÄSI KAIKKI KEHUT

Muodikkuus maksaa? Tässä on väite joka tuntuu olevan aivan liian juurtunut ihmisten mieleen ja jonka tahdon ehdottomasti kumota teksteilläni. Tämän kuvauspäivän aikana sain vuolaasti kehuja asustani – vaan olisittepa nähneet ne ilmeet, kun kerroin kokonaisuuden koostuvan suurimmaksi osaksi kirpputorilöydöistä (mun parhaat kirppisvinkit täälä)! Tarkalleen ottaen mekko maksoi Uffin tasarahapäivillä 3 euroa – eikun olkatoppaukset irti ja Sandin vyö (joka kirpputorilöytö 10€ sekin) ympärille, niin vola! Ihana kesälook taattu. Myös korvakorut löysin kirpputorilta (2€!!) ja kengät ovat ikuisuuden vanha alelöytö (muistaakseni 15€?). Kalevalan kaulakorun perin rakkaalta sukulaiselta ja loput asusteet on saatu blogiuran aikana. Jos olisin etukäteen tajunnut, miten paljon kehuja asu kerää ja että siitä voisi kirjoittaa erikseen oman postauksensa, olisin laittanut myös loput asusteet kirppislöytöjä, sillä tiedän toki, ettei kaikilla ole työetuna ilmaisia asusteita. Mielestäni asu pärjäisi kuitenkin myös ilman aurinkolaseja ja laukkua, joten päätin olevan ihan reilua sanoa, että kokonaisuus on hinnaltaan alle 30 euroa. Juuri tämän takia jaksan hämmästellä, kun ihmiset sanovat, ettei heillä ole varaa toteuttaa itseään vaatteillaan. Opiskelijana ravasin kirpputoreilla minkä kerkesin, ja asuni keräsivät silti jatkuvasti kehuja ja kyselyitä. Mielestäni tyylikkyys on lisäksi suurelta osin kiinni kantajastaan. Vaikka laittaisin kaikista kalleimmat vaatteet päälleni päivänä, jolloin hiukseni ovat likaiset, naama pesemättä ja askel raskas, en usko, että monikaan ajattelisi asun olevan turhan arvokas. Kun taas panostan siihen, että näytän siistille ja kävelen itsevarmasti, kerää asunikin usein enemmän huomiota. Mitä mietteitä tämä teissä herättää?

Ps. Huomasitteko muuten, että tämän postauksen koko asukokonaisuus oli secondhandia (kenkiä myöten) – pretty cool huh?

Pics: Roosa Mononen <3

Vieritä ylös