NÄIN PÄÄSET EROON STRESSISTÄ


Stressaa. Juokset paikasta toiseen ja teet kaikki vuorokauden tunnit hommia, mutta aika ei tunnu riittävän mihinkään. To-do -lista kasvaa ja hikipisarat vierivät otsallasi, kun edes katsot kalenteriasi – kuulostaako tutulta? Minulle ainakin. Mikä meitä ihmisiä oikein stressaa? No ainakin jatkuva kiire, odotukset, suorittaminen, elämäntilanne, aikataulut, perhe, ihmissuhteet, koulu, terveys, työ, harrastukset, vapaa aika… jopa stressi itsessään. Välillä tuntuu, että tämän päivän yhteiskunnassa eletään jatkuvia ruuhkavuosia teinistä lähtien. Vaikka stressiä kokiessaan sitä helposti tunteekin, että koko maailmalla on sinua kohtaan liian kovat odotukset, on stressi todellisuudessa itseaiheutettua monessakin mielessä; se on ytimeltään pyrkimys hallita kaikkea ympärillä, mikä ei meille ihmisille (tai muillekaan maapallon olennoille) yksinkertaisesti ole mahdollista.


80% Yhdysvaltojen lääkärikäynneistä johtuu stressistä ja/tai stressiperäisistä sairauksista.

Osallistuin muutama viikko taaksepäin Vaasan x Vanelja tapahtumaan, jossa Jenniemilia piti puheenvuoron stressistä ja siitä mitä tarkoittaa elää myötävirrassa. Koin sen niin hyödylliseksi, että tahdoin jakaa Jennin viisauksia myös teille!



Ensinnäkin puheenvuorossa huomioni kiinnitti eräs lausahdus, joka meni jotakuinkin näin: ”Ihmisen ei pitäisi pyrkiä eroon stressin tunteesta, vaan suhtautuminen tilanteisiin stressittömästi ja asioiden priorisointi ratkaisee. Priorisoinnissa on mietittävä, mikä YKSI asia menee kaiken muun edelle. Ihmisellä voi olla kerrallaan vain yksi asia, johon tämä keskittyy täysillä.” Siis vain yksi asia!? Viimeistään tässä kohtaa tajusin, että en selkeästi osaa priorisoida, ainakaan sanan varsinaisessa merkityksessä – eipä ihme, että aina tuntuu niin kiireiseltä. Samankaltainen fakta yllätti aikanaan multitaskauksen kanssa; ihminen ei yksinkertaisesti kykene tekemään kahta asiaa samanaikaisesti kunnolla, joten turha edes yrittää.


Pääpointtina puheenvuorossa oli se, että (niin kuin lähes kaikessa tekemisessä) asenne ratkaisee. Ihminen luo jatkuvasti toiminnallaan elämäänsä joko lisää stressiä, tai sitten lisää rauhaa. Stressaantuneena ihminen helposti mitätöi omia tarpeitaan ja stressaantuu vain lisää siitä, ettei saa tarpeisiinsa tyydytystä. On lisättävä levollisuutta arjessa; keskityttävä olemaan tässä ja nyt.

Usein stressitilaan ajaudutaan, kun haetaan palkkiota. Jotakin ulkopuolista, mikä antaa meille enemmän hyväksyntää, statusta tai muuta vastaavaa tyydytystä. Päästäkseen kiinni stressin lähteisiin, on tutkittava oman toimintansa motiiveja – stressitila saattaa laueta helposti, jos pyrkii jatkuvasti kohti jotakin tai poispäin jostakin. Tälle toiminnalle vastakohtana on turvallisuuden tila, jossa ollaan täysin tässä ja nyt, eikä pyristellä mihinkään.


Mitkä olisivat sitten ne parhaat konstit stressittömään elämään?

Jennin mukaan stressitön elämä vaatii ainakin enemmän sallivaa suhtautumista tilanteisiin ja uudenlaista kumppanuutta; rehellistä puhetta ja toiseen nojautumista. Nykyajan syndroomana on ylisuorittaminen. Tätä torjuakseen on löydettävä varsinainen motivaatio tekemisen taustalla. Suoritatko jotakin itse asian ja nautinnon takia, vai saadaksesi ulkopuolista hyväksyntää? Sinun tulisi löytää sisäinen motivaatiosi ulkoisen sijaan, jotta tekeminen ei olisi niin kuluttavaa ja stressaavaa. Lisäksi uudenlainen, utelias, suhtautuminen tilanteeseen voi muuttaa koko asenteesi sitä kohtaan.

Stressitilassa harva osaa enää kommunikoida sitä, mikä on hänelle tärkeää ja totta. Tällöin ihminen katkeroituu ja kyynistyy helposti kokiessaan, ettei kukaan välitä hänen tarpeistaan. Olisi hyvä harjoitella itsensä ilmaisua, etenkin stressitilanteita silmällä pitäen, jotta osaa kertoa toiveensa ja tahtonsa ympäröiville ihmisille. Avaimena painolastin keventämisessä on pyytämisen ja vastaanottamisen harjoittelu. Myötävirtaa luo itsensä huomioiminen ja omien tarpeidensa esiin tuominen. Kun minä itse validoin arvoni, osaan ottaa vastaan myös arvostuksen ulkopuolelta.


Näin toimia stressitilanteessa:

1. Hengitä ja havainnoi: älä tuomitse, arvostele, tai kritisoi, vaan ihmettele.

2. Hyväksy: älä taistele, pakene, torju, tai hallitse, vaan hyväksy, että tämä on juuri nyt se, mitä koet.3. Kommunikoi tunteesi, tarpeesi ja toiveesi. Sanoita tunteesi, äläkä luule, että toinen osaa aina lukea hiljaisuuden.



Jos jotain voisin sanoa nuoremmalle itselleni, se menisi jotenkin näin: ”älä stressaa niin kauheasti – asiat kyllä järjestyvät painollaan, eivätkä yöt, jotka valvot huolissasi poista itse stressin aiheuttajaa”. Siispä sanonkin sen nykyiselle itselleni, jotta tulevaisuuden minäni voi myöhemmin kiittää: Roosa. Älä stressaa niin kauheasti – asiat kyllä järjestyvät painollaan, eivätkä yöt, jotka valvot huolissasi poista itse stressin aiheuttajaa.

Armollista ja uteliasta viikkoa jokaiselle xx


Pics: Joanna Suomalainen <3

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Vieritä ylös