Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

TÄYDELLINEN RANTAKUNTO JA MITEN SEN OIKEIN SAAVUTTAA (NOPEASTI)?

Kesä on täällä – onko kehosi valmis? Joka kesä koittaa se hetki, jolloin luulen, että suurin osa suomalaisista puunaa kehoaan peilin edessä ja miettii – olenko minä rantakunnossa? Aion puhua aiheesta nyt postauksen verran, mutta voin myös tiivistää vastauksen niille, jotka ovat liian malttamattomia odottamaan loppuun saakka. Lyhyesti ja ytimekkäästi: Olet. Sitten jatketaan niillä perusteluilla.

”How to have a beach body: have a body and take it to the beach”

Kuka sinne rannalle oikein voi mennä? No jokainen kynnelle kykenevä. Kehon rakenteesta, painosta, iästä, seksuaalisesta suuntautumisesta, ihonväristä ja sukupuolesta riippumatta meillä jokaisella tulee olla oikeus marssia julkiselle rannalle ja tehdä olomme mukavaksi. Tiedän, ettei tämä ole jokaiselle helppoa ja yksinkertaista – monille tilanne voi olla raastava, ja onkin hyvä miettiä omalle kohdalleen nauttisiko kuitenkin enemmän auringon otosta omalla pihallaan. Siinäkään ei ole mitään väärää, että kuuntelee kehonsa ja mielensä tarpeita. Toisten kehot myös saavat osakseen enemmän huomiota kuin toisten, mikä sekin on epäoikeudenmukaista. Oikeus ja lupa sinne mennä on kuitenkin meistä jokaisella. Tulee oppia blokkaamaan muiden tekemiset ja keskityttävä omaan hyvään oloon – saattaa kuulostaa yksinkertaiselle, mutta sitä se ei ole. Omien ajatusmallien pysyvään muutokseen menee noin kuukausi, ja senkin jälkeen aivojaan on treenattava aika-ajoin. Ei auta yhtenä aamuna todeta peilikuvalleen, että nyt ollaan rantakunnossa. Aivojaan on treenattava jatkuvasti todella sisäistämään, ymmärtämään ja uskomaan se, että oma keho on enemmän kuin oikeutettu kivaan päivään rannalla. Uusien ajatusmallien syöttäminen itselleen ei ole nopeaa, mutta sitäkin palkitsevampaa. Kaikki lähtee sisältä.

Entä mikä minä olen aiheesta puhumaan? Nuori vaalea tyttö S kokoisissa vaatteissa? Tiedostan täysin etuoikeuteni, enkä tahdo jättää sitä huomioimatta. Voin kuitenkin kertoa, että kehosta ja kunnosta riippumatta, rantakunto löytyy useimmiten lopulta jokaiselta oman pääkopan sisältä. Nuorempana olin paljon hoikempi ja vaatekokoa pienempi, mutta mielentilassa, jossa rääkkäsin kehoani eikä mikään riittänyt. Kiinnitin huomiota muiden katseisiin ja ahdistuin rannalla, enkä siksi käynyt sielä ollenkaan. Söin ja liikuin muokatakseni vartaloani olematta koskaan tyytyväinen – aina pystyi olemaan hoikempi ja siten myös ”kauniimpi”. En omannut minkäänlaista itsemyötätuntoa tai ymmärrystä siitä, miten kauaskantoiset seuraukset negatiivisella itsepuheellani olisi. Pitkä tarina lyhyesti: Voisin edelleen etsiä kehostani virheitä ja ongelmia (ja niitä myös löytäisin) tai voin nauttia siitä, että ylipäänsä pääsen rannalle – sekään ei aina ole ollut itsestäänselvyys. Minulla on ollut pitkä tie kehoni hyväksymiseen, enkä siten tahdo vähätellä kenenkään matkaa kohti oman vartalonsa rakastamista. Reitti on rosoinen ja toiset päivät vaikeampia kuin toiset. Etenkin viimeisen kahden vuoden aikana, sairastaessani, olen kriiseillyt. Kehostani on puhuttu minulle todella rumasti ja sitä on kommentoitu paljon, enkä ole saanut kehittää sitä siihen suuntaan, joka kritiikkiä olisi vähentänyt. Onneksi. On täytynyt ymmärtää, että vain minulla on lupa määrittää kehoni, eikä kenelläkään muulla. Muiden sanat heijastavat vain heidän omia epävarmuuksiaan ja päänsisäistä maailmaansa, eivätkä määritä sitä, millainen kehoni on, jos en anna niiden määrittää.

Jos odottaa hyväksyntää ulkopuolelta, sitä ei tule koskaan saamaan, sillä aina on liikaa jollekin. Laihaa haukutaan anorektikoksi, lihaksikasta miehekkääksi, turvotusta epäillään raskausvatsaksi… Jokainen on varmasti kuullut elämänsä aikana kehostaan paljon pahaa, sillä kehosta riippumatta joku keksii aina jotakin negatiivista sanottavaa. Ja juuri tämän takia hyväksyntää tulee hakea itseltään, eikä keltään muulta. 

Jos jotain olen oppinut kuluneiden vuosien aikana niin sen, etten tahtoisi enää koskaan rääkätä kehoani. Keho on väline elää ja hengittää, olla olemassa. Mielestäni on väärin, että meitä painostetaan kiinnittämään niin paljon huomiota nahkaan, johon olemme syntyneet – se on sellainen kuin se on. Tottakai jokainen saa omien tarpeidensa mukaan muokata kehoaan; kunhan muistaa, että kaikki lähtee siitä, että hyväksyy itsensä ensin. Tässä ja tällaisena. Ei dieetin, meikin ja salin jälkeen vaan jo ennen kaikkea sitä. Vaikka tekisit fyysisesti mitä, et tule yhtenä aamuna heräämään ja ajattelemaan että ”jes, nyt mulla on mun unelmavartalo ja olen tyytyväinen” – mielentilan muutos lähtee sisäisten ajatustensa, ei vartalonsa, muokkaamisesta. Muuten et ole tyytyväinen mihinkään lopputulokseen ja kierre sen kuin jatkuu. Liiku ja syö juuri miten tekee sinulle hyvän olon. Kellään ulkopuolisella ihmisellä ei ole oikeutta määritellä sitä, mitä sinun tulisi vartalollesi tehdä tai olla tekemättä. Meistä kenelläkään ei ole, oikeutta määritellä muiden kehoja eikä muilla ole oikeutta määritellä meidän kehojamme. Meidän kehomme on meidän asiamme, tärkeintä on olla siinä itse tyytyväinen. Piste. Kiinnitä myös huomiosi siihen, miten kohtelet muiden kehoja – jos huomaat tuijottavasi tai arvioivasi, ota askel taaksepäin ajatuksiisi ja mieti, miksi ihmeessä koet oikeudekseksesi tehdä näin? Siinäkin voi oppia paljon uutta itsestään ja kenties myös siitä, mitä kriittisyys muita kohtaan kertoo omista kriteereistä.

Kaikki mitä mulla on vain mulla on oikeus määritellä. Se on vain minun asia. Vain minä omistan tämän kehon ja vain minä elän sen kanssa loppuelämäni. Toivottavasti meistä jokainen pääsee jossakin elämänsä vaiheessa tähän ajattelu-tilaan. Tiedän, että itsellänikin on edessä vaikka mitä kehon muutoksia, kipuiluja ja yllätyksiä, mutta uskon ottavani ne jatkossa vastaan armollisemmin ja ymmärtäväisemmin. Tiedän nyt, että tahdon tehdä asioita joista nautin, kehoni kanssa, sen ulkonäöstä riippumatta. Toivon jokaiselle armollista ja positiivista sunnuntaita. Toivottavasti teette niitä asioita, mistä oikeasti nautitte xx

Uimapuku Ginatricot* saatu <3

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa ilmoitukset uusista Shades of Scandi blogijulkaisuista suoraan sähköpostiisi. 

Vieritä ylös