Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

PINKKI HIUSVÄRI JA MUITA MUUTOKSIA

Värjäsin vahingossa pinkit hiukset testatessani Marsaanalta saamiani ihania Maria Nilan Colour Refresh -tuotteita. Väreistä käytin Cherryä (Pink Popin sijaan) ja miksasin joukkoon ehkä hieman liian vähän White Mixiä (joka tekee sävystä ihanan pastellisen) joten pastellisen värin sijaan sain tällä kertaa vähän näkyvämpää muutosta- olin kuitenkin lopputulokseen todella tyytyväinen, ihanan pirteä veto näin keväällä. Taustalla tähän värinvaihdokseen oli se, että värjäsin muutama viikko sitten hiukseni vahingossa sinisiksi (…) ja tahdoin peittää sen mahdollisimman nopeasti. Nyt mennään siis vaaleanpunaisella hiusvärillä – blondeilla ei kyllä aina ole helppoa haha. Lyhyessä ajassa on tapahtunut paljon ja toisaalta ei mitään. Sain koulun päätökseen ja siirtohakupaperit lähetettyä. Olisin luullut, että vihdoin kun saan vain keskittyä kaikkeen muuhun ihanaan olisin täynnä energiaa, mutta sen sijaan makasin uupuneena sängyn pohjalla monta päivää. Loppurutistus paperisotineen vei kaikki voimat. Vasta nyt alan innostua lomasta ja suunnittelemaan siihen aktiviteetteja. Aion tietenkin tehdä töitä koko kesän, etenkin kun niitä tällä hetkellä riittää. Olen saanut todella positiivista palautetta viesteihini monilta suosikki-brändeistäni, enkä malta odottaa, että tulette näkemään tulevat yhteistyöni – olen niistä niin innoissani! Toiveissa olisi kesän aikana ottaa myös pieni Suomen sisäinen getaway ja nauttia Suomen upeasta luonnosta täysin rinnoin, mikäli vain saadaan ystävien kanssa aikataulut sopimaan.

//Hi guys! I’m just doing a little updating this time. I accidentally colored my hair blue and then decided to cover it up by using Maria Nilas Colour Refresh products to get a baby pink color. It ended up turning bright pink, but I somehow still love it. Such a statement for spring. There has been a lot happening in a short time, and at the same time I feel like nothing’s really happened. First of all I got done with school for this semester and applied for transformation. I thought I’d be so happy and energetic when it’s all finally over but instead I was so tired I could barely get out of bed for days. It really took all my energy to get it all done, but now I’m at a point where I’m really excited for the summer and ready to plan activities. I’m obviously working for whole summer, and I’ve gotten some AMAZING clients I’m hyped to show you guys! We’re also planning a little roadtrip with my friends to enjoy the Finnish nature if we only can get our schedules to match.

Viikonloppuna istuttiin ystävän luona iltaa ja mentiin isolla porukalla kuuntelemaan kaverin poikaystävän bändiä. Keikka oli aivan mahtava, etenkin kun tunsin jo biisejä viime-keikalta. Erityistä illasta teki se, että jaksoin vihdoin olla paikalla alusta melkein loppuun saakka. Aloitin kaksi viikkoa sitten uuden lääkityksen, jolla kehoani korjataan. Tähän mennessä tulos tuntuu taialle. Näin hyvä olo minulla ei ole ollut kahteen vuoteen ja joudun jatkuvasti tunnustelemaan kehoani, että jaksetaanko me oikeasti näin hyvin! Kaikki ei tietenkään hetkessä ole normalisoitunut ja kuuri vaatii todella tarkkaa päivien aikatauluttamista, mutta silti. Välillä elämä pääsee yllättämään. Sunnuntaina heräsin aikaisin ja leivoin kakkua äidilleni kolme tuntia, sillä se tuli tehdä pohjaa myöten itse (ja apurini oli nukkunut pommiin ja missannut junansa..). Lahjaksi ostimme äitiyspakkauksen kehitysmaassa asuvalle äidille, mistä äitimme liikuttui. Meillä on koko ikämme ollut kummilapsia eri puolilla Afrikkaa ja nämä asiat ovat olleet tärkeitä äidille. On ihanaa nähdä miten paljon toiselta todella oppii elämänsä aikana. Oli parasta, että olimme kaikki paikalla Sunnuntaina. Oli ihanaa nähdä koiramme puhdas ilo siitä, että hänen koko laumansa oli saman katon alla, mikä on nykyään harvinaista herkkua. Koiramme on 14-vuotias ja kuuroutunut. Viimeiset puoli vuotta ovat olleet rankkoja kaikille, vaikka toinen on niin pirteä ja oma itsensä suurimman osan ajasta, ovat huonot päivät lisääntyneet. On vaikea katsoa vierestä toisen vanhenemista ja pelätä aina kun lähtee kotoa, että oliko tämä viimeinen heipatus. Välillä huomaan itkeväni kun olemme kahdestaan. Luulen, että vain koirien omistajat tietävät, miten suuri osa perhettä omasta tepsuttajasta tulee. Nytkin katson silmät kostuneina toisen kuorsausta vieressäni. Hassua, että aika kuluu niin nopeaan. Viikkoon mahtui myös iloisia uutisia: Paras ystäväni palaa Ugandasta tällä viikolla ja suunnittelenkin muuttavani kesällä ainakin joksikin aikaa vanhempieni taloon, jotta voin käyttää mahdollisimman paljon aikaa hänen kanssaan. Olemme asuneet elämistämme neljä vuotta eri mantereilla ja silti en vaihtaisi sitä suhdetta joka minulla on tähän ihmiseen koskaan, enkä mihinkään. Ihanaa saada hänet kotiin ja päästä hengailemaan ja yökyläilemään ajan kanssa. Mun lempijuttuihin kuuluu edelleen, kun kaverini edelleen tulevat viettämään yötä luokseni ja höpöttelemme pikkutunneille saakka elämästä – näitä öitä tulee taas tähän kesään mahtumaan toivottavasti monta. Mitä te suunnittelette kesälle? xx

//This weekend we had a gathering of friends and went to a bar to see my friends boyfriend’s band play afterwards. The gig was awesome especially now that I knew the dogs from the last time. I was especially happy to have the energy to be there from start to almost finish. I started a new treatment two weeks ago and this is the best I’ve felt in two years. Everything will obviously not be fixed in a few weeks, but to get these result feel unbelievable. It’s amazing how life can turn around. On Sunday I woke up early to bake a cake for my momma. It took me three hours to create it form scratch but everyone loving it was so worth it. As a present we donated important things to a pregnant lady in a developing country. Our family has always had children who’s education we’ve supported in different parts of Africa, so my mom was really moved by this. It’s amazing to see how many good things one can teach you during your life. Our dog has been getting older and loosing his hearing during the past six months and it’s been tough on us all. I find myself crying sometimes when I’m alone with him & I get emotional every time I leave, afraid that it’s the last time. In 14 years he’s become such an important part of the family that it’s painful to imagine us without him. I know that other dog-owners can relate. Onto the good news my bestie is coming home from Uganda this week and I’m planning on moving to my parents place for a while this summer to spend as much time with her as possible. Can’t wait to hang out and have sleepovers. It’s still one of my fave things to have my friends spend the night – I hope there’ll be a lot of talking until the morning this summer. What are your plans for the summer? xx

Pics & Edit: Laura

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa ilmoitukset uusista Shades of Scandi blogijulkaisuista suoraan sähköpostiisi. 

Vieritä ylös