Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

DO I DO ENOUGH FOR THE PLANET?

Trigger-varoitus! Jos tämä aihe herättää sinussa vahvoja tunteita, kirjoitathan kommenttisi harkiten tai suljet tämän sivun (netin hienoja puolia- ei tarvitse lukea sisältöä joka ei vastaa omia arvoja). Kyseessä omat mielipiteeni.

Halutessani kirjoittaa ympäristöasioista en ehkä täysin ymmärtänyt miten huteralle maaperälle sitä astuinkaan. Olisi niin paljon helpompaa olla puhumatta tästä aiheesta ollenkaan ja välttää kaikki tähän liittyvä huutelu, mutta selkeästi vedin itseni jo suohon eilisellä Instagram-päivitykselläni. Olin siis noin. 10 000-15 000 muun suomalaisen kanssa marssimassa Suomen suurimmassa ilmastomielenosoituksessa kello kahdesta eteenpäin. Osallistuin kolmen ystävän ja kylttien kanssa. Päivä oli minulle valtavan merkityksellinen. Itkin, nauroin ja pääsin jopa juttelemaan oman eduskuntavaaliehdokkaani kanssa. Mahtavan päivän päätteeksi laitoin kuvan, jossa jaoin ajatuksiani päivän marssista toiveenani inspiroida yhä useampaa aiheen saralla. Aamulla heräsin kommenttiin ”tekopyhyydestäni” ja siitä miten ”menin vain poseeraamaan kyltin kanssa instagramia varten” enkä täten ”voi olla kenenkään esikuva”. Ajattelin, etten tahtoisi herättää someissani näin voimakkaita tunteita, sillä olen todella herkkä muiden ihmisten energioille. Kuitenkin muistin, että sain paljon negatiivista myös ensimmäiseen blogiini, vaikken kertonut sielä lainkaan mielipiteitäni (milloin olin niin hoikka että sain muut tuntemaan itsensä norsuiksi ja milloin kulmakarvani lihottivat minua…) joten miksen mieluummin ottaisi vastaan sitten haukkuja siitä, että puhun itselleni (ja maailmalle) tärkeästä aiheesta? Siispä, marssin minussa eilen herättämiä aatoksia aiheesta:

Minulle ilmastoasiat ovat olleet jatkuvasti mielessä vuosia. Ahdistuin maapallon tilanteesta jo 14-vuotiaana . Revin töpseleitä seinästä ja sammuttelin valoja pakkomielteisesti. Vannoin etten koskaan ajaisi autoa ja kieltäydyin syömästä punaista lihaa. Myöhemmin tulivat kangaskassit, kasvisruokavalio, kirppiskierrokset ja muiden valaiseminen. Etenin sellaiseen pisteeseen, jossa aiheutin perheessäni jatkuvia kinoja, sillä en voinut sietää muiden elämäntapoja ja tein mielipiteeni kuuluvaksi. Painostin ihmisiä katsomaan Cowspiracya ja muita vastaavia dokkareita. Koulussa luennoin useammalle luokalle ilmastonmuutoksesta vielä lukioiässäkin ja lähes jokainen esseeni otti kantaa tähän aiheeseen. Usein seurauksena oli luokan hiljaisuus ja opettajan kehut – välillä esseitäni jaettiin jopa ääneen luokassa. Muistan erään opettajistani tulleen kysymään oliko esseeni totta, sillä en ”näyttänyt ihmiselle joka ajattelisi niin”. Se oli ensimmäisiä hetkiä jolloin ymmärsin, että minusta saatettaisiin tehdä johtopäätöksiä pelkän ulkonäköni takia. Tuntui todella pahalle kuulla, että minua ei välttämättä otettaisi yhtä tosissaan sillä en ”näyttänyt ihmiselle joka kannattaisi näitä asioita”. Mietin pitkän aikaa, ja välillä edelleen, oliko minulla oikeutta ottaa kantaa ilmastonmuutokseen.

Mitä tulee tämän päivän kommentoijaan, en aio sanoa pahaa sanaa ihmisestä, joka seisoo omien arvojensa takana. Harmikseni vain totesin, miten epämotivoivaa tämän päivän aktivismi on. Enää ei tunnu riittävän, että provosoidutaan omia kantoja vastustavista mielipiteistä, vaan nyt on painettava alas jo samanmielisiä, jotta voisi korottaa itsensä jollekin korkeammalle kukkulalle. Not cool, eikä auta ketään. Tällainen ”kaikki tai ei mitään” asenne on todella ongelmallinen. On äärimmäisen luotaantyöntävää kertoa ihmisille, ettei heidän tekonsa ilmaston eteen riitä. Juuri tämä on se asenne joka saa monet ajattelemaan, että heidän on turha edes yrittää. Emme voi olettaa ihmisten olevan valmiita asumaan pimeässä huoneessa syöden vain suomalaisia kasviksia ja säilyttävän mielenterveytensä – on hyväksyttävä myös epätäydellinen eläminen ja keskeneräisyys. Keskustelu kuvani alla päättyi siihen, kun estin kyseisen henkilön, sillä hän alkoi laskea seuraajieni päästöjä näiden Instagram-tilien perusteella. En hyväksy vihapuhetta missään muodossa, en varsinkaan omassa alustassani jossa minulla on se mahdollista estää – etenkään, kun se kohdistuu seuraajiini jotka ovat tulleet paikalle inspiroitumaan ja oppimaan.

Koitan hyödyntää alustaani ja yleisöäni parhaani mukaan. Minusta on mahdotonta käsittää, että on täysin ok elää miten tahtoo niin kauan kun ei sano mitään, mutta jos avoimesti kertoo tekevänsä parhaansa ja pitävänsä ympäristöä tärkeänä ei tämän yksilön paras enää riitäkään. Tiedän useamman todella ison bloggaajan jotka eivät tahdo kanavissaan puhua ilmastonmuutoksesta, sillä eivät yksinkertaisesti tahdo itseään haukuttavan ”tekopyhiksi ämmiksi” – eikä kenenkään pitäisikään sietää sellaista! Mielestäni olisi vain tärkeää nähdä mikä ristiriita siinä on, ettei parhaansa tekevä ihminen saa kertoa sitä ääneen, vaan silloin tartutaan jokaiseen asiaan jonka tämä voisi tehdä paremmin. Etenkin tunnettujen ihmisten mollaaminen aiheesta saa heidät yleensä hiljentymään – näin monet kymmenet tuhannet ihmiset jäävät ilman tärkeää tietoa. Monesti olen myös miettinyt, pitäisikö minun lopettaa bloggaaminen kokonaan voidakseni seistä tosissani arvojeni takana? Olisivatko kantani hyväksyttävämpiä ilman rakasta harrastustani, joka saattaa inspiroida jonkun ostopäätöksiä? Kenties.

Mielestäni on todella tärkeää kannustaa toinen toisiamme positiivisesti, vinkata ystäville kestävämmistä valinnoista ja osoittaa mieltämme tarpeen vaatiessa. Itse lainaan ystävilleni vaatteita, ostan omani pääasiassa kirpputorilta, kierrätän, käytän julkisia tai kävelen, vien mukanani kestokassia ja kestokuppia, en ota hedelmille pussia kaupassa ollenkaan, lahjoitan luonnonsuojelujärjestöille, allekirjoitan vetoomuksia, jaan tietoa ja kannustan muita heidän valinnoissaan. En koe olevani mitenkään parempi kuin kukaan muukaan, mutta tiedän tekeväni parhaani ja se on minulle itselleni todella tärkeää. Mitä enemmän syyllistetään toisia näiden valinnoista, sitä enemmän ajatus siitä että ”ei ole järkeä edes yrittää kun ei siitä ole mitään hyötyä” kasvaa. Asia ei ole mitenkään näin mustavalkoinen vaan jokainen teko on merkityksellinen, sillä jokainen pienikin teko lisää vettä siihen puroon joka lopulta toivottavasti synnyttää virran joka antaa monelle eliölajille (ja ihmisille) hieman enemmän elinaikaa tällä maapallolla. Tiedän, ettei esimerkiksi Hesari tavoita enää nuoria entiseen tapaan ja siksi koen meidän vaikuttajien roolin kasvaneen tässäkin asiassa. On tuotava esille tärkeitä faktoja, joita nuoret eivät välttämättä muuten saisi käsiinsä. Kehumalla ja kannustamalla toisiamme myös motivaatio toimia kasvaa. Rakastan katsoa vinkkivideoita aiheesta Youtubesta ja lukea tekstejä blogeista – näin löydän paljon uutta arkeeni ja inspiroidun entisestään. Tästä siinä on kyse, kannustamisesta muutokseen positiivisen kautta!

Opin jatkuvasti uutta, kehityn ja kasvan. Tiedän etten ole täydellinen, eikä se olekaan välttämättä edes suunta johon pyrin. Tavoitteenani on olla itselleni riittävä ja siihenkin on kulutusasioissa vielä matkaa. Niinkuin edellisessä postauksessani jo ilmaisin – tarvitaan myös lisää tekoja päätäntätasolla niin, että liikumme maana oikeaan suuntaan. Kukaan ei voi tehdä yksilönä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotain. Toivoisin että tulevaisuuden poliittinen päätöksenteko ohjaisi meitä siihen suuntaan, ettei yksilölle jäisi itselleen niin paljoa stressiä ja painetta kulutuspäätöstensä seurauksista.

Summa summarum: Koen että jokaisen ihmisen on tehtävä voitavansa – Nyt tarvitaan paljon ihmisiä tekemään parhaansa. Kellään ei ole oikeutta haukkua toisia näiden valinnoista vaan tulee keskittyä siihen, mitä voi itse tehdä inspiroidakseen muita. Kuten moni on minulle ahdistuksissani tokaissut: et voi yksin muuttaa koko maailmaa. En voikaan, mutta yhdessä voimme tehdä paljon – siksi mitä useampi ihminen puhuu tästä aiheesta ja seisoo arvojensa takana, sitä parempi. Mukavaa iltaa jokaiselle xx

Pics: Joanna Suomalainen (kuvien asu lainattu ja kirppistelty, joten alkuperiä ei tiedossa)

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa ilmoitukset uusista Shades of Scandi blogijulkaisuista suoraan sähköpostiisi. 

Vieritä ylös