Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

ILMAN NETTIÄ JA PUHELINTA


Katsoin silmiä avaavan lyhytdokumentin siitä, miten nykyihmiset ovat koukussa dobamiiniin. Jokainen tylsistyminen ja epämiellyttävä tunne pyritään turruttamaan tarttumalla älylaitteeseen mahdollisimman nopeasti. Älylaite vapauttaa nopean annoksen dobamiinia, ihminen kokee mielihyvää ja kaikki on taas kunnossa – ja taustalla piilevä tunne käsittelemättä. Enempää tietoa en tarvinnut, vaan päätin pitää kauan haaveilemani detoxin älylaitteista ja jättää mökillä puhelimen auton hansikaslokeroon ja wifin pois päältä. Ensimmäisen päivän jälkeen olo oli parempi kuin hyvä.

Mikä oli ero? Huomasin voivani luoda ja ajatella koko päivän ilman, että eksyisin kuluttamaan toisten sisältöä tai herpaannuttamaan keskittymistäni puhelimen kilahduksiin. Pitääkseni itseni kiireisenä tuli urheilla, lukea ja valokuvata päivät. Saunan jälkeen televisiosta katsottiin illalla mitä tuli. Se oli i ha naa. Paluu arkeen tuntui painavalta, sillä puhelimeen yhdistyy usein työ ja työhön toisinaan stressi. Sunnuntai-iltana päätin avata puhelimeni vain tarkistaakseni ystävieni kanssa tehtyjen suunnitelmien aikataulun. Ensimmäisiä ilmoituksia joita ruutuun pompahti oli ”sä oot kyllä p*ska tubettaja”. Vaikka moiset trollikommentit aiheuttavat ensin välittömän naurureaktion, huomasin pohtivani kommenttia uudestaan ja uudestaan iltaa pitkin – sillä kuten kaikki sosiaalisen median sisältö, myös kommentit jäävät tiedostamattomaan mieleen elämään. Tästä(kin) syystä aion pitää vastaavia lomia vielä monta kertaa tänä kesänä. Se päästi luovuuteni jälleen valloilleen, eikä tarvinnut miettiä ollenkaan mitä muut ovat minusta tai tekemisistäni mieltä.

Viiden netittömän päivän aikana luin kolme kirjaa puoliväliin, uin, saunoin ja paljuilin, nautin paljon hyvää ruokaa ja kävin vesillä veneellä. Pelasin amerikkalaista jalkapalloa ja kävin kävelylenkeillä. En voinut googletella mieleen ponnahtavia kysymyksiä ja huomasin, ettei niiden vastauksilla oikeasti ollut minulle edes väliä. En tarvinnut puhelinta kertaakaan.

Mietin usein näiden päivien aikana, miten saisin enemmän tällaista työstä vapaata aikaa ujutettua myös arkiviikkoihini. Toimisiko, jos omaksi puhelimeksi ottaisi Nokia 3310:n ja älypuhelintaan käyttäisi vain alueilla joissa on wifi – eli lähinnä toimistolla. Onko kellään teistä kokemusta tällaisesta järjestelystä?


Lue myös: Somen haitat ja hetkessä eläminen, Someton elämä

    Kommentoi

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    sisustus uusiksi 50 eurolla

    Moikka tyypit! Mitä kuuluu? Nyt, kun kotona on viettänyt enemmän aikaa kuin koskaan, olen vihdoin saanut otettua itseäni niskasta kiinni ja aloitettua huoneeni uudelleen sisustamisen, mitä olen suunnitellut muutosta asti… Kuvia huoneesta ennen muutosta löydät täältä. Tähän projektiin meni vain 50 euroa, mistä olen todella iloinen! Suurimmat menot olivat verhopidikkeet, uudet verhot, laatikot ja tekokasvi. Muuten siirtelin tavaroita, vaihdoin julisteita ja kiinnitin lehdistä revittyjä kuvia seinille.

    Kuvasin koko muutosprosessin myös Youtubeen, löydät videon täältä! Mitä mieltä sä olet huoneen muutoksesta?

      Kommentoi

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

      ANTEEKSIANNOSTA

      Juuri kun olin istumassa koneelle kirjoittamaan postausta, nostin intuitio-pakasta päivän kortin. Siinä luki ”Forgive yourself”. Miten osuvaa. Sen täytyy tarkoittaa, että tänään on kirjoitettava juuri tämä teksti, vaikka sen luonnostelu tuokin aina kyyneleet silmänurkkiini. Anteeksianto on yllättävän henkilökohtainen asia käsitellä.

      Minä en aina ole ollut paras mahdollinen ihminen, työkaveri, kämppis, tsemppari, ystävä, tytär tai tyttöystävä. Olen ollut ärtyisä, väsynyt ja huonolla tuulella. On mennyt tunteja ja päiviä, etten ole vastannut viesteihin, enkä ole soitellut tarpeeksi usein. Välillä olen ollut ihan hiljaa pitkiä aikoja, uppoutuneena omiin ajatuksiini. Toisinaan heittäydyn typeräksi humalassa. En ehkä koskaan korota ääntäni, mutta juuri se tekeekin minusta välillä hankalan. En aina osaa sanoittaa negatiivisia tunteitani, tai päästää toisia lähelle. Minulla on paljon työnsarkaa.

      Päivän kortin teksti jatkui näin: ”Epätäydellisyys tekee meistä inhimillisiä ja mielenkiintoisia. Anna itsellesi täysin anteeksi, ja anna anteeksi myös toisille. Ja muista sano ”olen pahoillani” kun sille tulee tarve.

      On tärkeä muistaa, ettei kukaan voi odottaa sinulta täydellisyyttä. Sinä saat suuttua, korottaa ääntäsi, olla hankala ja epätäydellinen. Sinulla on oikeus kasvaa, kipuilla ja muuttua. Sinulla on täysi oikeus olla ihminen. Pyydäthän kuitenkin anteeksi, jos vahingoitat toista. Ja ennen kaikkea, annathan sen anteeksi itsellesi.

      Aina sinulta ei tulla pyytämään anteeksi. Aina ihmiset eivät näytä katumusta, tai edes ymmärrä tehneensä väärin. Anna silti anteeksi.


      Minä tahdon antaa anteeksi kaiken. Olen pitkään harjoittanut anteeksi antoa ja jatkan edelleen. Annan anteeksi jokaisen pahan sanan, luottamuksen pettämisen ja väkivallan. Suostun ymmärtämään toisen taustan ja lähtökohdat, ja siten kaiken pahan syyn. Aina en edes ymmärrä miksi toinen toimi niinkuin toimi. Annan sen silti anteeksi. Yllättäen kaikista vaikeimmaksi olen kokenut antaa anteeksi itselleni siitä kaikesta, mitä on pakottanut itseni kestämään liian pitkään. Ja kaikista niistä ilkeistä sanoista, joilla olen itseäni syyllistänyt. En tahdo enää uhriutua tai kantaa kaunaa, vaan olla vapaa menneestä. Minä annan anteeksi kaiken. Erityisesti, ennen kuin toisille, minä annan anteeksi itselleni.

      Jos jollekin ihmiselle anteeksi antaminen on erityisen haastavaa, muista, että teet sen pääasiassa itsesi takia. Toiselle anteeksi antaminen poistaa painoa omilta harteiltasi. Se auttaa luopumaan kaunasta ja katkeruudesta jotka syövät iloasi. Ja jos toinen ihminen on tehnyt jotakin niin pahaa, ettet usko koskaan voivasi antaa anteeksi, koita ymmärtää hänen taustaansa ja syitään, ja anna itsellesi anteeksi se, että olet päätynyt satutetuksi. Moni syyttää huomaamattaan itseään tilanteista, joissa oli uhri. Vaikket kykenisi antamaan toiselle anteeksi, anna anteeksi itsellesi. Elämä on hankalaa ilman sitäkin, että syyllistää itseään jatkuvasti päänsä sisällä.

      Juuri nyt, tämä kotona vietetty aika voi olla hyvä aika käsitellä hankalia tunteita, jos sinulla on siihen turvallinen ympäristö ja tarpeeksi voimavaroja. Kirjoita päiväkirjaa, meditoi tai tee mielikuva harjoituksia. Mene esimerkiksi peilin eteen, katso itseäsi silmiin ja toista ääneen ”minä anna sinulle kaiken anteeksi”, tai kuuntele anteeksianto-meditaatioita.

      Olen viimeaikoina monena päivänä miettinyt ihmisiä, joille minulla on vielä antamatta anteeksi, ja yllättäen, muutaman päivän pohtimisen jälkeen sydämeni on täyttynyt silkasta rakkaudesta ja ymmärryksestä heitä kohtaan. Olo on lämmin ja onnellinen. Minä olen valmis antamaan anteeksi. Välillä olen jopa nauranut yhteisille muistoille ääneen: se tuntuu todella hyvältä. Jokainen ansaitsee tällaisen rauhan menneisyytensä kanssa. Myös sinä.

      Anteeksiannon täyteistä viikkoa jokaiselle. x

      Kuvat: Joanna Suomalainen

      Kommentoi

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

      23 KARANTEENISSA & ELÄMÄN PÄIVITYSTÄ


      Moikka tyypit! Mitä teille kuuluu? Tällä puolen ruutua fiilikset on olleet todella vaihtelevat. Vietin aivan ihanat syntymäpäivät muutama viikko sitten, jotka jaoin Youtubeen (näät videon tästä). En olisi voinut toivoa parempaa päivää, vaikkei poikkeusoloja olisikaan ollut. Muuten me ollaan siskon kanssa pysytelty pitkälti kotonamme Helsingissä. Sisko on tehnyt töitä etänä ja mä olen parhaani mukaan tuottanut sisältöä, vaikkakin tänne julkaiseminen on hieman päässyt taukoilemaan. Valitettavasti maksullisia kampanjoita ei ole näköpiirissä koko kesänä, joten saan kiittää onneani siitä, että olen opiskelija ja saan siten tukea Kelalta. Kesän suunnitelma oli matkustaa perheen ja ystävien luokse Jenkkeihin kolmeksi kuukaudeksi, mutta valitettavasti se ei näytä enää kovinkaan todennäköiseltä. Reissun peruuntuminen on harmittanut todella paljon, sillä en ole vieraillut Yhdysvalloissa nyt kahteen vuoteen terveydentilani takia ja tätä kesää oltiin suunniteltu monta vuotta. Ymmärrän kuitenkin tilanteen täysin ja pidän mieluummin läheiseni turvassa pysymällä kotona. Hyvä puoli on tietenkin se, että kesää varten oli rahaa säästössä, joten muuttunut työtilanne ei aja täyteen ahdinkoon. Katsotaan uudestaan josko vaikka jouluna olisi turvallista lentää.

      Tänään tein myös vaikean päätöksen ja soitin Kelaan siitä, että tahdon laittaa terapiani tauolle. Päätös on ollut mielen päällä siitä asti, kun istunnot siirtyivät etäyhteyteen ja luulen tämän olevan nyt paras mahdollinen vaihtoehto. Kun mahdollisuus muutaman viikon päästä tuleen, tahdon kotikotiin vanhempieni luokse lepäämään ja nauttimaan luonnosta. Mökillekin olisi kivaa ajaa uimaan, kun tilanne sen sallii. Toistaiseksi pysyn kuitenkin neljän seinän sisällä ja otan kaiken ilon irti satunnaisista toimistopäivistä (yksin). Onneksi koulu on kuitenkin yhtä tenttiä vaille suoritettu ja pää täynnä videoideoita. Toivottavasti sulla on kaikki hyvin ja lähipiiri terveenä. Jutellaan taas pian x

        Kommentoi

        Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

        Vieritä ylös