Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

5X TÄMÄN OPIN JUHANNUKSENA

Juhannus tuli ja meni – mitä siitä jäi käteen?

1. Se, ettei illalle ole suunnitelmaa juhlapäivänä ei tarkoita, että kannattaisi jäädä kotiin potemaan fomoa. Lähdimme kämppiksen kanssa lasillisille ja seuraa löytyi jo ensimmäiseltä terassilta. Sen jälkeen päädyimme juhlintoihin rannalla jossa tanssi ja laulu jatkui myöhään yöhön. Missään vaiheessa iltaa ei harmittanut, etten jäänyt kotiin nukkumaan. Onhan juhannuskin vain kerran vuodessa, vaikken yleensä sitä kummemmin juhlikaan.

2. Tuntemattomien ihmisten seura piristää lähes poikkeuksetta! Jokin uusissa yhteyksissä ja hauskanpidossa entuudestaan tuntemattomien kanssa täyttää minut aina ilolla ja toivolla ihmisiin. On hassua, että mukavuusalueensa ulkopuolelle harppaaminen vaatii aina niin paljon energiaa, vaikka tietää jo lähtiessä, että tulee nauttimaan. Uudet yhteydet, pitkät keskustelut ja toisista oppiminen kuuluvat ihan suosikkiasioihini maailmassa. Lisää tällaisia iltoja tähän(kin) vuoteen kiitos!

3. Välillä on ihan hyvä nollata, oikeasti. Kun olen päästänyt kaikki estot menemään edes yhdeksi yöksi, hehkun raukeana aamulla. Tiedän sen, koska jopa yksi lääkäreistäni (epävirallisesti!) sanoi minulle, että silloin tällöin juhliminen selkeästi sopii minulle, koska säteilen elinvoimaa ihan eri tavalla. En koskaan suosittele tuudittautumaan räkäkänneihin kun elämä ei kulje suunnitellusti, mutta itse olen kokenut että välillä minunkin pitää vain päästää menemään kun olen paahtanut tukka putkella liian pitkään. Seuraavana päivänä elämä näyttäytyy jotenkin uutena.

4. Se, että ihminen omaa poliittisesti täysin vastakkaiset mielipiteet ei tarkoita, ettettekö muuten voisi tulla juttuun. Tämän opin nyt kantapään kautta, kun nautin hyvistä keskusteluista miehen kanssa, ja siinä ohessa kävi ilmi, että hän työskentelee minusta vastakkaiselle poliittiselle laidalle. Täytyy myöntää, että itsekin sorrun ajoittain stereotyyppiseen ajatteluun siitä, millaisia minkäkin puolueen edustajat ovat. Yhtälailla, kun minä en ole mielikuvien miesvihaaja, ei hänkään ollut mielikuvien naisvihaaja. Fiksuja keskusteluja saa aina aikaiseksi, kun on valmis myös kuuntelemaan eikä vain huutamaan omasta näkemyksestään. Tämä loi yhtäaikaisesti toivoa ja turhautumisen tunnetta. Näitä kohtaamisia olisi hyvä käydä säännöllisesti.

5. Aina voi muuttaa mielensä tai lähteä kotiin. Juhliin osallistuminen ei velvoita ketään jaksamaan porukan mukana aamukuuteen (vaikka neljään taisikin tällä kertaa mennä). Tämän tahtoisin aina muistaa, kun väsyneenä mietin että jaksanko vai enkö jaksa lähteä. Siispä tässä muistutus yhteisesti meille kaikille, kun baarit taas aukeavat ja opiskelijabileet starttaavat. Kun ei enää nauti, voi poistua. Aina.


Saitko sä jonkun hyvän muistutuksen juhannuksena? Kerro se mulle alle!
Nyt lähden ystävien kanssa sup-lautailemaan. Aurinkoista kesäpäivää jokaiselle! x

OUTFIT:
Paita (uimapuku) – BikBok*
Hame – Secondhand
Bleiseri – Kappahl*
Kengät – Saucony*
Lasit – Cailap*

*saatu

Pics: Joanna Suomalainen

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

LOMALLA OMASSA KOTIKAUPUNGISSA

Palasin pitkältä Hollolan ja Jämsän reissulta kotiin Helsinkiin sunnuntai-iltana. Ensimmäisenä aamulla hyppäsin pyörän selkään ja lähdin polkemaan Punavuoreen kohti toimistoamme. Lyhyen matkan ajan katsoin kotikaupunkiani täysin uusin silmin – näinkö kaunista ja kodikasta täällä olikin? Välillä sen unohtaa, kun juoksee paikasta toiseen kiireen silmälaput kasvoillaan; mielikuvissani kaupunki oli sakea ja täynnä kiireisiä ihmisiä. Paikan päällä se olikin aurinkoinen, raikas ja yhteisöllinen.

Myöhemmin samana päivänä päätimme suunnata Joannan kanssa pienelle kuvausreissulle Eiraan ja jälleen katselin ympärilleni kuin olisin Helsingissä ensimmäistä kertaa. Vanhat korkeat talot hienoine portteineen ja värikkäine puineen pysäyttivät minut paikalleni – kuin Italiassa olisi! Vaiko sittenkin Pariisissa, kuten eräs seuraajani Instagramissa kyseli? Oli miten oli, tämä kesä menee peruuntuneen Jenkkien reissun takia koti-Suomea ihaillen, eikä se enää haittaakaan. Ainakin Helsingin tahdon kiertää ja katsotaan, jos viime kesän auto-roadtripin ympäri Länsi-Suomen ehtisi myös toistaa edes pienemmässä määrin. Just nyt täällä on kuitenkin paras mahdollinen. Ihanaa kutsua Helsinkiä kodiksi.

Mekko – BikBok *Saatu
Kengät – Secondhand

Pics: Joanna Suomalainen

    Kommentoi

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    KEVÄÄN JA KESÄN 2020 SUOSITUIN VÄRIPALETTI

    Mikäli sosiaaliseen mediaan on uskominen, kevään ja kesän 2020 suosituimpaan väripalettiin lukeutuvat jo keväiseksi klassikoksi muodostuneet pastellivärit. Ilokseni myös kirkkaat värit ovat vilahdelleet pitkin näytöslavoja. Minulle kelpaa mikä tahansa syy värien yhdistelyn keskenään; ei sillä, ettenkö tekisi sitä ihan ilman trendejäkin. Siispä jälleen on aika heipattaa talven tummat värit ja siirtyä kohti iloisempaa värimaailmaa. Kesäisesti voi pukeutua myös ilman shortseja ja minihameita vaihtamalla pitkälahkeisten lookkien värimaailmaa hempeämpään. Lisäksi paluutaan tekevät solmuvärjätyt vaatteet ja 2000-luvun alkua mukailevat napapaita-ja-matalat-farkut trendi. Näistä jokaisella on takuulla oma mielipiteensä sanottavana – kyseessä on jälleen yksi trendien aikakausi, johon moni toivoi ettei enää palattaisi. Muoti kuitenkin kiertää aina ympyrää.

    Kaikki palaa aikanaan takaisin muotiin. Sen minkä taakseen jättää sen edestään löytää – kirjaimellisesti. Tästä syystä säilytän muutamia hyvin istuvia ”muodista menneitä” vaatekappaleita varastossani. Esimerkiksi leopardi-kuvioiset housuni olen saanut kaivaa esiin tasaisesti viiden vuoden välein. Se jos mikä on ilahduttanut, sillä vaatekokoni ei ole tehnyt merkittäviä muutoksia sitten kasvupyrähdyksen yläasteella ja siksi tuntuu turhauttavalta luopua vaatteista ”turhaan”. Tämä asu on siitä kiinnostava, että sekä toppi, että kengät ovat aiemmin pyörähtäneet kanssani Helsingin muotiviikoilla – ja olleet kaapissani viitisen vuotta. Housut sen sijaan ovat pr-lahja Espritiltä ja viimeistään näitä kuvia katsoessani tajusin, että ne saattavat hyvinkin muodostua kesän käytetyimmäksi pariksi.

    Mitä mieltä sä olet kesän 2020 trendeistä?

    Kuvat: Joanna Suomalainen

    Kommentoi

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    ILMAN NETTIÄ JA PUHELINTA


    Katsoin silmiä avaavan lyhytdokumentin siitä, miten nykyihmiset ovat koukussa dobamiiniin. Jokainen tylsistyminen ja epämiellyttävä tunne pyritään turruttamaan tarttumalla älylaitteeseen mahdollisimman nopeasti. Älylaite vapauttaa nopean annoksen dobamiinia, ihminen kokee mielihyvää ja kaikki on taas kunnossa – ja taustalla piilevä tunne käsittelemättä. Enempää tietoa en tarvinnut, vaan päätin pitää kauan haaveilemani detoxin älylaitteista ja jättää mökillä puhelimen auton hansikaslokeroon ja wifin pois päältä. Ensimmäisen päivän jälkeen olo oli parempi kuin hyvä.

    Mikä oli ero? Huomasin voivani luoda ja ajatella koko päivän ilman, että eksyisin kuluttamaan toisten sisältöä tai herpaannuttamaan keskittymistäni puhelimen kilahduksiin. Pitääkseni itseni kiireisenä tuli urheilla, lukea ja valokuvata päivät. Saunan jälkeen televisiosta katsottiin illalla mitä tuli. Se oli i ha naa. Paluu arkeen tuntui painavalta, sillä puhelimeen yhdistyy usein työ ja työhön toisinaan stressi. Sunnuntai-iltana päätin avata puhelimeni vain tarkistaakseni ystävieni kanssa tehtyjen suunnitelmien aikataulun. Ensimmäisiä ilmoituksia joita ruutuun pompahti oli ”sä oot kyllä p*ska tubettaja”. Vaikka moiset trollikommentit aiheuttavat ensin välittömän naurureaktion, huomasin pohtivani kommenttia uudestaan ja uudestaan iltaa pitkin – sillä kuten kaikki sosiaalisen median sisältö, myös kommentit jäävät tiedostamattomaan mieleen elämään. Tästä(kin) syystä aion pitää vastaavia lomia vielä monta kertaa tänä kesänä. Se päästi luovuuteni jälleen valloilleen, eikä tarvinnut miettiä ollenkaan mitä muut ovat minusta tai tekemisistäni mieltä.

    Viiden netittömän päivän aikana luin kolme kirjaa puoliväliin, uin, saunoin ja paljuilin, nautin paljon hyvää ruokaa ja kävin vesillä veneellä. Pelasin amerikkalaista jalkapalloa ja kävin kävelylenkeillä. En voinut googletella mieleen ponnahtavia kysymyksiä ja huomasin, ettei niiden vastauksilla oikeasti ollut minulle edes väliä. En tarvinnut puhelinta kertaakaan.

    Mietin usein näiden päivien aikana, miten saisin enemmän tällaista työstä vapaata aikaa ujutettua myös arkiviikkoihini. Toimisiko, jos omaksi puhelimeksi ottaisi Nokia 3310:n ja älypuhelintaan käyttäisi vain alueilla joissa on wifi – eli lähinnä toimistolla. Onko kellään teistä kokemusta tällaisesta järjestelystä?


    Lue myös: Somen haitat ja hetkessä eläminen, Someton elämä

      Kommentoi

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

      Tilaa ilmoitukset uusista Shades of Scandi blogijulkaisuista suoraan sähköpostiisi. 

      Vieritä ylös